Kallion sisäpihat ja salareitit

Kalliosta löytyy...

keskellä asfalttikaupunkia kasvaa raparperiä ja roskiksessa noutajaansa odottaa Eva-ompelukone. Mitä muuta löysimme hiippaillessamme Kallion sisäpihoilla?
Monta rautalanka-aitaa, muutaman "läpikulku kielletty"-kyltin, yhden ihmisen, joka vietti aikaansa pihalla, monta lukittua porttia ja pilkottua pihaa. Lassen piha voitti - taloyhtiössä oli 80-luvulla tehty periaatepäätös, ettei pihaa käytetä parkkiksena. Odotamme kutsua grillaamaan porkkanoita puutarhaan.

Karmein piha?

Niitä oli useita. Hienot sisäpihat pelkkää asfalttia ja verkkoaidalla suojattuja autopaikkoja - siinä kaikille kivaa! Aidat, muurit ja rautalanka olivat suosittuja pihojen koriste-elementtejä ja suojana naapurin "narkkareita" vastaan. Vielä ei sentään tavattu yhtä ovelaa keinoa suojata läpikulkua kuin Kisakylässä kuulema: vaselia aidan päällä!


Sisäpihaturismi oli mahtavaa, tuli melkein yhtä itsevarma olo kuin lapsena kun vielä tunsi metsän salaiset kätköt ja naapurin pihat. Hiippaillessa suljetuille pihoille Kallio avautui uuteen maailmaan talojen, katujen ja julkisivujen taakse. Vielä kun tässä uudessa maailmassa olisi hieman enemmän ihmisiä, puita ja raparperipensaita asfaltin ja autojen sijaan.